Vetänyt lähes hiljaiseksi. Onneksi vain lähes. Ja onneksi ees joskus!

Kiire. Tosi kiire. Sitä on pitänyt nyt kuukauden päivät. Oon jäänyt viikkoleskeksi lasten kanssa, kun lasten isä on reissuhommissa kauempana ja kullannuput on mun vahtivuoros 24/7. Työvuorojakin on jonnin verran ja avoimen opinnot myös painaa päälle. Jossain kohtaa sanoin, että jos mä jouluun asti jaksan niin sitten helpottaa. Nyt on se kohta, missä otetaan naisesta kaikki irti. Se aiheuttaa jokseenkin haasteita saada koko paletti pyörimään. Tästä syystä kaikki "ylimääräinen" on karsittu pois ja blogikin ollut hiljaiselolla. Mutta tadaa! Täällä ollaan! Yövuorossa on hyvää aikaa päivitellä kuulumisia teille niin ei tarvitse kuunnella luentoja. =D

Kuukaudessa on tapahtunut paljon ja ei oikeastaan mitään. Kehitys kehittyy ja toisaalta taas paikat jumittaa vanhaan malliin. Ranteeseen kävin ottamassa kortisonin kuukausi sitten about ja pidin samaan syssyyn kevennetyn viikon, joka tarkoitti, että pidättäydyin yläkroppatreenistä täysin. Kuuntelin järkeä ja muiden suosituksia rauhoittaa ranne viikoksi kortisonin jälkeen vaikka lääkäri ohje oli vain pari päivää. Nyt on tilanne se, että ranne kestää jo ok painoja! Wuhuu! Edelleen tietyt liikkeet kuten vipunostot, pystysoutu jne aiheuttavat haasteita johtuen ranteen asennosta liikkeissä ja olkapäiden jumeista, mutta valtaosa ohjelman liikkeistä hoituu. Kyllä on sitten pojat mahtavaa! Nannaa mun nippeleille vaimitensenytmeni.. =D


Tässä on 3 kk verrokkikuvat: vasemmalla päivänä, kun päätin lähteä kisavalmennukseen ja oikeanpuoleiset on otettu muutama viikko sitten.

Nordic Fitness Expot tuli korkattua ekaa kertaa tähän elämään. Suoraan yövuorosta samoilla silmillä ja väsyneillä jutuilla ajeltiin (tiimi)ystävä-Terhin kanssa Lahteen. Vitsi mikä fiilis siellä kisapaikalla oli! Se on ihan koukuttavaa! Tuli kyllä iso motivaatiobuusti, kun katseli mitä se kisaamisen tositilanne oli. Musiikki pauhasi samalla, kun toinen toistaan kauniimpia ja timmimpiä naisia asteli lavalle blingblingit välkkyen. Kuka ei haluis mennä samaan riviin???? Missi/prinsessameiningit on niiiiin lääääääst siison, mä haluun olla fitnessmimmi! =D Oli kyllä huikee kokemus. Suosittelen kaikkia tsekkaan ko tapahtuma ketä fitness kiinnostaa ees jollain tasolla, sillä sitä tunnelmaa ei voi sanoinkuvailla. Se pitää itse kokea. Seura oli täyskymppi ja kisakoukku oli täyskymppi. Hyvä reissu siis. Kiitos Terhi <3

Ai oliko ihana Biancaneven takki?!?!? OLI!!!!

Terhi <3

Lahden innoittamana mä suuntasin katseen suoraan tulevaan ja kävin hakees mun finaalikierroksen blingit. Eikö sinne vaan kutakuinkin mennä sinne kuuden parhaan joukkoon??? =D =D =D

Kävin viime viikolla Tampereella Fitfarmin hoivissa. Ensin treenattiin Teron kanssa selkää. Mä tykkään Teron tyylistä ohjata rakentavasti, turvallisesti ja laatua kunnioittaen. Huumoripuoliki osuu meillä yksiin, joten hikeä, tuskaa ja hulvatonta huumoria on tarjolla Wolffilla, kun treenaillaan. Ei voi kuin suositella tätä kaveria. Kiitos Tero Kivinen! Treenin jälkeen kävin Harrilla kuntotsekkauksessa. Harri oli tyytyväinen tilanteeseen ja meinas, että aikataulussa ollaan. Itseä kyllä Lahden jäljillä hirvitti ajatus aikataulusta ja siitä, että pääsenkö vielä syksylläkään lavalle. Harri lohdutti, että lavalle mennään sitten, kun hän on tyytyväinen ja minä oon tyytyväinen. Mähän en oo ikinä tyytyväinen mihinkään (tyytyväisyys tappaa kehityksen), joten tää on Harrin harteilla tää puoli. Yläkroppa on saanut siihen nähden hyvin tavaraa, että se on joutunut olemaan useamman viikon tauolla/kevyemmällä työstöllä. Ja Harri heitti mulle luunkin: sain leivän iltapalalle! Ai että ku on piäniä iloja välillä. <3 Vipana kävin Sirpalla ekaa kertaa ottamas poseeraustunnin. Nyt mä joudun tunnustamaan olleeni väärässä muutama kuukausi sitten. Mä tykkäsin siitä poseeraamisesta. WTF?!?!? MÄ?!?!? Kyllä, se oli oikeesti kivaa. Sirpa sai kaivettua esiin mun alteregon, joka nauttii esiintyä. Tai siis oon aina ollut jonkuntyyppinen esiintyjä, mutta tää poseerausmeininki on pikkusen eri homma, kun pitää esitelmiä edessä tai juontaa tapahtumia. Enpä olisi uskonut pääseväni sanomaan moista. Mutta ihan kiva, sillä se auttaa täs hommas pikkuusen, kun ei tartte itkiä, kun sinne lavalle menee pyöriin. =D Line up-asentoa kateltiin ja kävelyjä kokeiltiin. Hyvä siitä tuloo. Ehkä. Joskus. Toivottavasti.

Mitäs muuta. No hierojalla on tullut käytyä pari kertaa taas. Mikkilän Matti on edelleen ihan Ässä. Meillä oli ajatus työstää tällä viikolla mun jalkoja, ku ne on aikalailla jumis, MUTTA. Mun piip piip piip piiip PIIPIN olat tuottaa ongelmia taas. Mä herään aamuisin sellaises korkkiruuvikivus, että oksat pois. Mun olat ei jostain syystä tykkää siitä, että mä nukun. Nukkuminen on muutenkin ollut yliarvostettua mun viime vuosina niin samalla mennään. Olat on ihan jumis ja särkevät aamuisin ja ottaa muutaman tunnin, että ne liestyy ja alkaa kipu helpottaan. Matti hieroi 1,5h olkia ja sanoi, että ei ihme, jos kinnaa. Olivat tuttuun tyyliin TÄYSIN kireenä. Voin kertoa, että jos joku on varmaa niin se on sitten täysin varmaa, että kipiää teki, kun niitä yriteltiin aukoa, mutta saatiin siihenkin ongelmaan helpotusta. Matti on vaan yksinkertaisesti kätevä mies. Pointsit! Matti lupaili, että kisoihin asti hoidellaan paikat siihen malliin, että pystyn treenata ja jopa ehkä voidaan ylläpidon lisäksi saada hoidettuakin, mutta onhan se selvää, että tällä tahdilla mitä mäkin teen kovaa yläkroppatreeniä (4x/vk) niin palautuminen jää vajaaksi ja maitohapot -> jumit kerääntyy. Venyttelyä, rullailua ja palloilua pitäisi harrastaa. Sitä muuten kävin tekemäs kevennetyllä viikolla salilla. Mä VENYTTELIN ja RULLAILIN TUNNIN parina päivänä viikossa. Kyllä helpotti. Sitte taas ku treenit alkoi niin tää touhu jää, kun ei oo aikaa treenien päälle huoltaa kroppaa samaa tuntia kaiken lisäksi. Sehän onki viisasta, mutta no can do.. Ehkä mä yritän skarpata.

Ripsiäkin on taas tullut huollettua. Mun ihanainen ripsitaikuri Helmi Badoi osallistui viikonloppuna I love me-messuilla SM-kisoihin. Ei ollenkaan turha nainen! <3 Kyllä taas kelpaa räpsytellä. Mä niin rakastan tätä helppoutta, jonka ripsienpidennykset tuo. Ei pysty jättään ohjelmistosta. =)

Helmi ja mitali =)

Niin ja kehonkoostumusmittauksissakin kävin extempore tässä kuluneena kuukautena. Tulokset oli linjassa Harrin sanomisten kanssa. Kädet ja jalat on massoissa, mutta keskiosasto kaipaa lihasta. Mistähän sitä sinne sais.. Fitness-tukku? Atria? Anyone? Rasvaprosentti on edelleen maltillinen, mutta Harri meinasi ettei turhaa rasvaa ruvetakkaan kerryttään. Painoa on muuten tullut nyt kilo lisää, jotta toivottavasti se olis lihaksentyyppistä ettei suoraa sitä fläsää. =)

Josko tässä olis pikaisesti kuukauden kuulumisia. Tsekatkaa Insta: tiina.samppala niin pysytte reaaliajassa missä mennään. Sinne tuloo laitettua kaikkia turhaa ja tosi turhaa. Viime aikoina on tullut laiteltua ruokapäivityksiä. Mä sitten niin mieleni pahootan siitä kokkaalusta, musta woman's gotta do what woman's gotta do. Syötävä se on prkl.. =) Tossa on poimintoja mun muutaman päivän aterioilta. Keskellä kiiruspäivän pakollinen hiilari&protskuveto. =D