Viimeksi päivittelin vajaa pari viikkoa sitten kuulumisia. Olkapää saatiin pikkusen liestytettyä Mikkilän Matin taitavissa käsissä. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että olkapää kestää jo jonkin verran treenausta. Ei todellakaan täyspainoista ja huomaan, että aristelen joitain asentoja ja liikeratoja. Ehkä jopa tervettä varovaisuutta joku vois sanoa. No joo, mutta olkapää on siis jo pahimmat päivänsä nähnyt ja suunta on ylöspäin.
Seuraava murheenkryyni: vasen ranne. Koska mun piti suorittaa paljon arkitoimintoja (nuorimman takapuolen pyykkäys, kantamiset jne jne) vasemmalla kädellä niin vanha vamma pärähti päälle. Matille taas piti mennä itkien, että kuule teekkö jotain, ku en saa nukuttua, kun sellaaset hermosäryt, että oksat pois. Piti nukkua niin, että ranne riippui sängystä, jolloin sen asento oli vähiten särkevä. Jep, kuulostaa mahtavan terveeltä ja aktiivisen ihanalta sulosointuiselta säätämiseltä. Not.
Matti sanoi, että ärhäkkä jännetupentulehdus ja taas sama tarina. Niin kiriänä koko käsivarsi ettei ihme, jotta pikkuusen kinnaa. Tunti sitä hierottiin auki ja annettiin shock wavea. Oli muuten mielenkiintoinen laite. Se siinä hakkas mun kättä siihen malliin, että alkas veri kiertämään. Ja kipiää otti ku mikä, kun kireys joutui väistymään. No pain no gain! Hammasta purren siinä yritin pysyä rentona, mutta kyllä se sikiöasento pari kertaa voitti. Matille sanoin, että antaa mennä, koska mä tiedän, että se lopputulos on sen kivun arvoinen. Synnytys tuli mieleen: helvetin läpi voittoon. Ja niinhän siinä kävi. On se mahtava tunne, kun ei kinnaa aivan viulunkielenä. <3
Edelleen Matille annan 10 pistettä. Saa musta pitkäaikaasen riesan. =) Matin tavoittaa 044-3300 955.
Matti lupasi, että saan käydä muutaman päivän päästä kokeilees yläkroppaa salilla. Ja mä uskoin. Harvoin tuloo uskottua juuri ketään, mutta kun on respectit ansainnu niin mä tottelen ku lammas. Seuraavalla viikolla uskaltauduin kokeileen yläkropalla pientä palauttaa treeniä. Aika pienillä painoilla mentiin ja enemmän juurikin kuntouttavalla mentaliteetilla. Mutta olin kyllä aikasta onnellinen, kun kolmen viikon jälkeen sain tehtyä muutakin kuin jalkoja.
 |
| Bad face day |
 |
| Purista persettä!!! |
 | |
| Ei se kaikki massa oo sieltä mihinkään kadonnu. Ja kyllä, hampaat huollossa! =D |
 |
| Löysin sängystä pari vatsalihaksen palaaki =D |
Viime lauantaina oli Tampereella pt-päivät, joihin osallistuin. Väsyneenä, mutta odottavaisena mitä hauskaa päivä toisi tullessaan. Noi Fitfarmin päivät on kyllä mahtavia. Ne saa aina hyvälle fiilikselle ja motivaatio saa pienen pykäyksen kovemmalle.
 |
| "Jääkaappi" |
 |
| Meidän selkätiimin ryhmäkuva =) |
 |
| Vertti ja pari hang-aroundia =) |
Oli sitten upeassa kunnossa olevia naisia. Mukana oli muutama, jotka nousee kisalavalle parin viikon päästä ja kyllä oli kireitä pakkauksia. Posettamiset ja lavaesiintymiset oli karehdittavia. Jos ei Fitfarmin tiimi napsi sijoituksia niin ei sitten kukaan!
Itellä se kisakunto on vielä kaaaaaaukana, mutta onneksi vastoinkäymisistä huolimatta paketti on pysynyt ok kasassa. Jalat on yllättäen edistynyt nyt, kun niitä on sen pian neljä viikkoa möykyytetty.
Harrikin oli sen verran tsemppaava, että antoi positiivista palautetta posetreeneistä. Ja enpä olisi uskonu, mutta ei se posettaminen enää tunnu niin kammoksuttavan kamalalta kuin alkaa päälle. Oon jopa salilla koittanu kävellä siihen malliin ettei ihan lompsien mennä =D Junnu halus ihan väkisin tulla kuviin, kun yritin kuvailla Harrille. Eipä siinä, kyllähän kuvaan sopii.
Oon nyt viikonloppuna pikkusen mietiskelly muutoksia. Mun elämäs tapahtuu nyt aika paljon, joten päädyin siihen, että on parasta laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja luopua niistä mistä pystyy. Sali on mulle sekä mielenparantaja että fyysisen olon helpottaja, joten oli selvää etten mä siitä luovu. Se tuo mulle enemmän kuin ottaa. Koulu joutui tässä selviytyjissä nyt jättään pelin. Ei kesken, mutta siirtelen kursseja vuoden päähän jos mahdollista. On pakko olla armollinen itelle, että se jaksaminen riittää niille tärkeille asioille ja ihmisille. Muutos oli myös se mitä lähin kokeileen ja uskaltauduin tänään salilla menemään mun mukavuusalueen ulkopuolelle. Mä nimittäin treenasin tukka auki!!! =D =D Ja mikäs siinä oli treenates, kun Ansku hoitanut tukan kivaan kuosiin. <3
Ei muutakun täyttä höyryä eteenpäin ja syssyn iloa kaikille!
Rakkaudella Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti