Kisavalmennus alkaa än yy tee nyt!!!!

Dodii! Pahoittelut, jotta on näin kestänyt tämä päivitys! Mutta tosiaan nyt on kisavalmennus startattu ja ohjelmat selvillä! =)

Kävin vielä tiistaina polkemassa viimeiset grammat ennen Harrin pihtimittausta. Kyllä; viime tinka toimii aina. =D

 

Keskiviikkona herätys 5.50 ja auton ratin taakse lompsis. Onneksi oli ihana ilma. Mahtava ajella sen reippaan 2h Tampereelle, kun liikennettäkään ei juuri tuohon aikaan ole, aurinko paistaa ja musanappulat on kaakos, kun yksin oli liikenteessä. <3

Ensin oli sovittuna Harrin tapaaminen. Tämä oli meidän toinen tapaaminen ja käytiin sekä ruokaohjelmaa että saliohjelmaa hieman läpi. Ruokapuoli näytti suht tutulta, sillä oon nyt muutaman kerran ollut Fitfarmin bikinichallengessa ja runko oli samankaltainen. Ei siis ihmeempiä kyssäreitä siinä kohassa. Sitten Harri kertoi miten lähetään eteneen ja miten ollaan yhteyksissä vähintään. Sovittiin, että kolmen viikon välein annan kuulua itsestäni (niinhän sä Harri toivot, että VAAN kolmen viikon välein. Voi kuinka väärässä sä ootkaan!!!! =D) No mutta yhteyttä sai ja piti ottaa, jos ja kun nousee kysymyksiä. 

Sitten, kun ohjelmat oli osimoilleen tsekattu, Harri kaivoi aah niin kuumottavat rasvamittauspihdit. Gynekologin välineetki kalvenee sen rinnalla. No mutta anyway, pihdit nappas kiinni meitsiä neljästä kohtaa. Ja tulos oli mulle hämmentävä. Oon AINA JA IKUISESTI FOREVER pitäny itteäni persevänä ja reitevänä. Ja tottahan se on, jossei silmät oo valehdellu kolmattakymmenettä vuotta. MUTTA. Harri lausui sanat, jotka lähes jokainen nainen haluaa kuulla. Aika alhainen rasvaprosentti. WHAT THE FUCK!?!?!? MULLA????? PUHUKSÄ MULLE???? OIKEESTI???? Ehdin sekunnin leijua, kunnes Harri vähän niinku puristeli päätä ja sanoi, että se on vähän turhanki alhainen. Sais olla 11 tai jopa yli. No mut ehdin jo hetken nauttia siitä faktasta, että mulla, Tiina Samppalalla, jolla on persettä ja reittä pienen kylän verran, on alhainen rasvaprosentti. JEEEEE!!! 

Harri antoi mun pitää silti pyöräilyn ohjelmassa, jos sitä ei tuu tehtyä 7 kertaa viikkoon. Ja jos paino tippuu liikaa niin sitte leipäpaketti messiin. =D Muutenkin herra Valkku meinas, että dieetti kestää yleensä 15-24 vk noin niin voisin päästä tuolla 15 viikolla tai jopa ali. Voi taivas varjele, jos oliski niin hianosti asiat! =) Ei tarttisi kiukkuulla ku pari kolme kuukautta. =D =D Kiukusta puheenollen; aamupuuro oli kivasti messissä mukana, jottei tarvinnu näläs riutua.

Harrin kanssa meni siis aikasta nappiin tapaaminen. Seuraavaksi singahdin viereiselle salille tapaamaan pt Teroa, jonka kanssa käytiin läpi saliohjelma.

Teron oli oikeen leppoonen ihminen ja semmonen sensuroimattoman suora, jollainen mun mielestä ihmisen pitääkin olla. Sanotaan suoraan mitä ajatellaan eikä kierrellä. Kommunikaatio siis toimi! Käytiin pikkusen läpi mun liikuntataustaa ja fiiliksiä tästä projektista. Sitte nykästiin salin puolelle. Käytiin läpi liikkeiden tekniikat. Ilokseni Tero totesi, että huomaa, että salilla on käyty ja tehty vielä oikeinkin. Jes! =) Herra pt myös totesi, että mulla on isot lihakset naiseksi ja vielä, kun korsi on sieltä matalammasta päästä niin tulevat esille isosti. Tavallaan otin sen ihan positiivisena, kun kerran lihasta oon yrittänytki tehdä. =D Tero antoi parin tunnin ajan hyviä tipsejä mitä tehdä ja mitä pitää muistaa. Pirun hätäisenä ihmisenä TEMPO ja RYHTI oli mulle ne pääpointit. Niitä nyt sitten jankataan, jotta menöö perille.

Mitähän vielä.. Salin jälkeen lähin sitten fitfarmin ohjeiden mukaan ajeleen kotiin ja ootteleen seuraavaa päivää, että pääsee testaan. Mun ohjelmassa oli ainoastaan yksi jalkapäivä ja loput oli yläkroppapainotteisia. Massaa haetaan siis sinne yläosastoon. Torstaina sitten, kun oli ehtiny ajatuksella kattoon ruokameininkiä niin Harrille liuta kysymyksiä meneen ja kiltisi tuli hyviä, selventäviä vastauksia takaisin. Ja voi poijat, kun on treeni maistunu ja pistänyt pienen ihmisen vapisemaan. Jos mä oon hapoilla jo normitreeneistä niin mähän tuun vaakatasossa pt-treeneistä!! Kipu on kaveri ja tuska on toveri, joten niitä odotellessa! =)

Tässä fiiliksiä treeneistä ja ruokajutuista.
 

Fressi on ollut mun kotisali jo vuosia. Se on muodostunut mulle tärkeäksi paikaksi. Siellä mun on aina ollut hyvä olla. Homma toimii! =) 

Mutta hyviä viikonloppuja ja palaillaan taas! =)

-Tipe-

Mitäs uutta auringon alla?

Mitäs viikon aikana on tullut touhailtua?

Toissaviikonloppuna nautittiin paljusta ja hyvästä seurasta veljen synttärikemuissa. Kyllä tuommoset onnistuneet illanistujaiset tekee ihmeitä. Palaa kroppa ja mielikin hyvin =) Mä oon ollut nyt jo pitempään ilman alkomahoolia niin ei sekään tuota enää päänvaivaa; väki ei kysele ja kun on tarpeeksi pöyröö jo valmiiksi niin on hauskaa ilman viinaakin. =D

Viikolla sitten Harri laittoikin viestiä. Nyt on sovittuna tapaaminen sekä ite koutsin kanssa että Suomen parhaimmaksi PT:ksi tituleeratun Teron kanssa. Keskiviikkona alkaa tapahtumaan! Ai että mä odotan! Käydään Harrin kanssa valmennusta läpi, puhutaan tavoitteista ja katotaan missä kunnossa kroppa on. Apua.. Nyt on tullu viikonloppuna nautiskeltua leivästä ja suklaa-banaani-myslistä, kun tietää ettei niitä sitten enää nassuun laiteta. Ja kyllä, kekseistä. Ne on mun pahe. Mä voin luopua vedestä, mutta keksien menetys on PAHA!!! Ehkä mä selviän. Oon huomannu, että kun pari viikkoa syö siististi niin helppaa. Eikö se taas tästä.

Saleja oon nyt jonkun aikaa tehnyt jo viisi kertaa viikossa ja pari kolme (tai enemmän) pidempään aerobista päälle. Mä niin rakastan pyöräilyä aurinkoisessa illassa. Helposti tulee rullailtua 20-30 kilsaa. Kuka ei näis maisemis relaisi <3

Nyt alkaa sitten massakausi ja pyöräilyt jäänevät vähemmälle. Täytyy kysyä voisko jotenkin niitä saada syömingeillä tms kuitenkin pidettyä viikko-ohjelmassa, sillä nää reissut pitää mun mielen tasapainossa.

LPG-hoidossakin ehdin käydä viime viikolla. Olin peräänajossa (en takaa-ajettuna) viime vuoden syyskuulla ja ikävä retkahdustilanne pisti niskan ja hartiat jäkkiin. Edelleen hoidellaan samaa vaivaa, mutta nyt kun saa yönsä nukuttua pääosin (kiitos lasten parempien yöunien) niin kroppakin palautuu paremmin ja jumit on helpottaneet. LPG-masiina on kyllä niin ihme kone, että siitä en luovu. Auttaa uskomattoman hyvin jumeihin. Nyt otti pikkusen osumaa iho, kun halusin vähän rankempaa hoitoa =D

Viime viikolla mä myös löysin mun raskauksien myötä kadonneet vatsalihakset. Aina ne ehtii sieltä tulla kurkkaan, kunnes sitten ovat väistyneet kasvavan yksiön tieltä. Nyt mä aion pitää ne! 

Uskaltauduin myös puntarille tässä viime vai toissa viikolla. On se polkeminen jossain tuntunut, kun ei ollut painoa tullut vaikka ohuesti on tullu hullaannuttuakin viimeisten ehtoollisten merkeissä. Keskiviikkona otetaan kehonkoostumus ylös niin nyt on maanantain kunniaksi palattu ruotuun ja ylimääräiset pöhöt poljetaan tässä parina päivänä pois.

Mitäs muuta.. On tullut mietittyä omaa suhdetta liikuntaan. Ystäväni Tanja sen sanoikin hyvin: "ihana ystäväni aloitti blogin fitnesskisoihin treenaamisesta ja elämästä ylipäätänsä liikunta ykkössijoilla". Kyllä ystävät tietää. <3 Liikunta on mulle elinehto, henkireikä, palautumisen kanava, stressinpurkukeino, oman ajan mahdollistaja. Se on mulle hyvä Ystävä hyvinä ja pahoina aikoina. Tulin sanoneeksi, että mitä enemmän mulla on paskat fiilikset, sitä paremmassa kunnossa mä oon. Mutta on se kyllä niinkin, että mitä paremmin menee, sitä paremmassa kunnossa mä oon. Liikkuminen menee mulla monen asian edelle, valitettavasti välillä myös tärkeiden ihmisten. Mutta mä näen sen asian niin, että se on se mikä pitää mun mielenterveyden balanssissa ja silloin sitä pitää tehdä, kun tuntee, että sille on tarvetta. Ei musta oo ammentamaankaan mitään, jos tuntuu ettei oo ammennettavaa. Mutta joo, liikunta on hirrrrrrveen mukavaa. =)

Mä voisin palailla loppuviikosta taas kertomaan mitä mulle sanottiin Fitfarmilla ja mitenkä homma lähtee eteneen!

Palaillaan! 

-Tipe-

Instassa on välikuvia treeneistä ja elämästä. Check it out! tiina.samppala

VOI APUA MINKÄ TEITTE!!! Aivan mieletön määrä ihmisiä käynyt tsekkaamas pienen ihmisen ajatuksia! Nyt nousee heti paineet, jotta pitää vissiin yrittää asiaakin puhua. Onnistuukohan sellaanen multa.. Hmm.. Mut voin yrittää! Älyttömästi kiitoksia, että ootte viittineet käydä tsekkaas mun blogin ja yritän olla teidän mielenkiinnon arvoinen. =) Ja kiitos myös kaikille lukuisille uusille instagram-seuraajille! =) tiina.samppala löytyy sieltä ja sinne tulee helposti heiteltyä salikuvia tms, et tsekatkaa ihmeessä.

 

Illalla kävin vielä hermopaineiden purkupyöräilyllä 24km vesisatees ja kyllä helppas. Mulle on sanottu kotona, että tuun aina eri ihmisenä takaisin saliltakin. Kyllä, kuittaan. Enkä ota sitä pahalla. Niinhän se on. Salilla mä tunnen olevani tilanteen herratar ja hetki sitä kuuluisaa omaa aikaa tekee kolmen huutavan, möykkäävän ja vaativan lapsen ristitulessa ihan hyvää. Mut siis siitä eilisestä. Kävin siis pyöräilemässä myöhäisellä ja ajatus sai hetken liidellä. No tähän blogiin ja kisatouhuunhan ne pian sinkoili ja päässäni alkoi soimaan meille kaltaisilleni nuorehkoille (antakaa mun pitää toi) ihmisille tuttu veisu Anna Hanskilta. Jos et sä soita ja osoitin sanani Harri Forsbergille, jonka puhelua ootan, et koska nähdään seuraavan kerran ja saan jatko-ohjeet. Seuraavana levylautaselle pomppas Raptorin Oi beibi ja varsinkin kohta "pakastan mummoni, lennän luoksesi". Harri mä lennän heti, kun sä vaan sanot!! Osoituksena, että liikunta saa mun aivojumit liikkeelle niin tuli ahaa-elämys, jotta eikä.. Harrihan laittoi ettei oo tällä viikolla tavattavissa. Ja sit lähti taas Anna Hanski: sua turhaan odotin.. Syytän kotiäitiyden synnyttämää lobotomiaa. Aina ei vaan kulje.. =D No ehkä ens viikolla saadaan sovittua seuraava tapaaminen. Odotan innolla!

 

Oon saanut tosi kannustavaa palautetta blogin pidosta. Onneksi aina löytyy vähintään se yksi, joka jaksaa marista ja vetää takaisin maan pinnalle. Eilenkin löytyi yksi. Kyseinen punkahtavan profiilikuvan omaava mieshenkilö pohti miten näitä "kehu mua"-blogeja tyrkytetään joka suunnasta. Mun onni on etten kovin helposti kehtaa mieltäni pahoittaa tuon tyyppisistä kommenteista ja lähinnä aiheutti vain suupielien kohoamista ylöspäin ja voi tsiisus sentään-huokaisuja. Ja pystyin vielä ihan asialinjalla käymään hieman kettuilevaa keskustelua aiheesta. Kuuluu tyyliini, hyvässä ja pahassa. Yritin tuoda esiin etten mä tee tätä kerjätäkseni kehuja. Vaikka ne mieltä toki lämmittääkin. Teen tämän siitä syystä, että vuosien varrella, kun on saanut otettua itteä niskasta kiinni ja laitettua omaa hyvinvointia ja terveyttä panostuksen alle liikunnan avulla, oon saanu palautetta miten muutkin ovat inspiroituneet tekemään samoin. Musta on hienoa jos mun esimerkki antaa jollekin toiselle väsyneelle/kettuuntuneelle/empivälle ihmislapselle potkun oikeaan suuntaan. Ja on tässä sellainenkin itsekäs syy takana, että musta on kiva, että tästä kaikesta jää mulle jälkeen päiväkirja, jota mun lapset voi sitten vuosien vuosien päästä katella. Toivottavasti ne aattelee, että onpa mulla kunnon badass-mutsi. =) Siinä syitä miksi tätä mulle tärkeää projektia lähin näin julkisesti levittään. Eikä voi kieltää sitäkään seikkaa, että kun on ääneen sanottu ja luvattu jotain tehdä, niin sitten se on tehtävä. Nyt mun on pakko vetää 110%-lasissa jottei tartte mennä nurkan taakse häpiämään.

 

Mä laitan pari fiiliskuvaa eiliseltä vastapainoksi tälle asiatekstille. Nyt vois olla se emoji, jossa apinalla kädet silmien edessä.. Vielä parempi olisi semmonen myötähäpeä emoji, joka säälivästi nyökyttelis ensin päätään ja heti perään pyörittelis silmiään. =D

 

 Tää oli aamupäivän salitreeneistä, kun katoin, että 3h ja 2000 kävijää blogissa! Ihan mieletöntä =)

 Päivällisellä uppos salaattia. Nyt on tullu valitettavasti raamatullisesti syötyä vähän niinku viimeistä ateriaa, sillä tietää, että se leivän mussutus loppuu pian. Onneksi lapaset on sentään vielä tallessa, ettei homma oo ihan tyysti karannut sieltä, mutta parannettavaakin on.

Tää on sieltä mun iltapolkemiselta. Kaunis Suomen kesäinen ilta. Jep, vettä tuli tihkuna vasten kasvoja. Onneksi mulla on sokerit aina sen verran korkialla ettei haittaa vaikka pikkusen sulaakin sateessa. 

 

Tänään on lepopäivä tiedossa neljän treenipäivän jälkeen (tiedän, että kolmen jälkeen pitääs jo lopettaa, mutta this is how it went tällä viikolla). Pikkusen ahkerointia ja sitten illalla kuumaa paljua. Biksut on jo pakattuna!

 

Oikein leppoisan virkeää lauantaipäivää kaikille!

 

-Tipe-